Basware Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Emoyhtiö Basware Oyj:n osakkeet on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 2000 lähtien. Basware kehittää ratkaisuja organisaatioiden talousprosessien automatisoimiseksi hankinnasta maksuun.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.basware.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Linnoitustie 2, Espoo. 

Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 24.1.2013. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätös voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperusteet

Basware Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan noudattaen 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja: 

  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot − rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets). Muutoksella parannetaan liitetietojen läpinäkyvyyttä rahoitusvarojen siirtoihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyen. Muutokset auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään rahavarojen siirtojen ja taseesta pois kirjaamisen seuraukset ja tunnistamaan mahdolliset riskit, jotka jäävät siirtäjälle (“continuing involvement in derecognised assets”).  Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

  • IFRS standardien vuosittaiset muutokset (muutoksia useisiin standardeihin).

IFRIC-tulkinnalla (International Financial Reporting Interpretations Committee) 20 Stripping Costs in Production Phase of a Surface Mine ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

  • Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen. Standardimuutoksessa määritellään uusi oletushankintamenoa koskeva poikkeus yhteisölle, joka julkaisee ensimmäisen IFRS -tilinpäätöksen tilanteessa, jossa sen toimintavaluutta on ollut tai on siirtymispäivänä hyperinflatorinen. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole merkitystä konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets). Käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin sekä uudelleenarvostusmallilla arvostettaviin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verot arvostetaan perustuen oletukseen, että kirjanpitoarvo kertyy kokonaisuudessaan omaisuuserän myynnistä. Konserni arvioi, että muutoksella ei ole merkitystä konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • Muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan). Muutoksen perusteella IFRS:ää ensimmäisen kerran soveltavien ei tarvitse soveltaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen takautuvasti sellaisiin valtiollisiin lainoihin, joiden korko on alhaisempi kuin markkinaehtoinen korko. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities). Tavoitteena on parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen sekä sen oikeuksiin ja vastuisiin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.  

  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu). Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista sekä SIC- 12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Standardi muuttaa määräysvallan käsitettä ja saattaa muuttaa sitä, yhdistelläänkö yhtiöt ja strukturoidut yhteisöt konsernitilinpäätökseen vai ei. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.  

  • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu). Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyjen tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luonteeseen juridisen muodon sijasta. Merkittävä muutos aikaisempaan yhteisjärjestelyjen käsittelyyn on se, että jatkossa yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin (yhteisjärjestely), ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Uusi standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin ja se sisältää liitetietovaatimukset tytäryhtiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyhtiöistä ja strukturoiduista yhteisöistä. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoivan yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä tai velka käypään arvoon. Standardi laajentaa lisäksi merkittävästi käypien arvojen käyttämisestä annettavia liitetietoja. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutos ei vaikuta siihen, mitkä erät kirjataan laajan tuloslaskelman eriin eikä siihen, milloin erät siirretään tulosvaikutteisiksi ja milloin ei. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • Uudistettu: IAS 19 Työsuhde-etuudet. Uudistettu standardi sisältää useita muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi. Lisäksi esittämiseen tulevat muutokset parantavat tilinpäätösten vertailtavuutta ja antavat selkeämmän kuvan etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvistä taloudellisista sitoumuksista. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset muutokset

Konserni ottaa alla olevat standardit käyttöön edellyttäen, että EU ne hyväksyy. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. 

  • IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto. Muutos täsmentää kuinka IFRS 1 -standardia sovelletaan tilanteessa, joissa yhteisö on aiemmin soveltanut IFRS-standardeja, lopettanut tämän jälkeen IFRS-standardien soveltamisen ja aloittaa uudestaan IFRS-standardien soveltamisen. Lisäksi muutos täsmentää aiemman tilinpäätösnormiston perusteella aktivoitujen vieraan pääoman menojen käsittelyä siirryttäessä IFRS-standardien käyttämiseen.
  • IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos selventää tiettyjä vertailutietojen esittämisen vaatimuksia.
  • IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Muutos selventää, että merkittävät varaosat sekä huollon työkalut, jotka täyttävät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän eli yhteisö odottaa käyttävänsä niitä useammalla kuin yhdellä tilikaudella, eivät ole vaihto-omaisuutta.

  •  IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa. Muutos poistaa IAS 32 standardin osinkojen tuloveroihin liittyvät määräykset ja edellyttää yhteisöjä soveltamaan IAS 12. Tuloverot-standardin säännöksiä.

  • IAS 34 Osavuosikatsaukset. Muutos selventää vaatimuksia osavuosikatsauksen yhteydessä toimintasegmenteistä annettavista tiedoista segmenttien varojen ja velkojen osalta niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaiset IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin kanssa. 

Myöhemmin voimaan tulevat muutokset

Konserni ottaa alla olevat standardit käyttöön myöhemmillä tilikausilla edellyttäen, että EU ne hyväksyy. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Rahoitusinstrumenttien alkuperäinen arvostus tehdään kaikkien rahoitusvarojen osalta käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka ovat velkainstrumentteja ja joihin ei sovelleta käyvän arvon optiota, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon riippuen yrityksen rahoitusvarojen hallinnan liiketoimintamallista ja rahoitusvarojen sopimusperusteisista kassavirroista. Lähtökohtaisesti kaikki oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai kirjaamalla muutokset muihin laajan tuloksen eriin. Rahoitusvelkojen osalta keskeisin muutos on se, että sovellettaessa käyvän arvon optiota yhteisön oman luottoriskin muutoksen vaikutus rahoitusvelan käypään arvoon kirjataan jatkossa muihin laajan tuloksen eriin.  Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

  • Muutokset: IFRS 10, IFRS 12, IAS 27 ja IAS 28 koskien Investment entities –yhteisöjen yhdistelyä konsernitilinpäätökseen. IASB on julkaissut muutoksen IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardiin lokakuussa 2012. Standardiin lisättiin konsolidointia koskeva poikkeussääntö, joka koskee sijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Muutos sisältää kriteerit, jotka yhteisön tulee täyttää ollakseen nk. investment entity ja voidakseen soveltaa poikkeussääntöä. Kriteerit täyttävät yksiköt eivät yhdistele tytäryhtiöitään konsernitilinpäätökseen, vaan ne käsitellään IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tai IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen –standardien mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.    

Konsolidointiperiaatteet

Baswaren konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Basware Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Emoyhtiön määräysvalta perustuu tytäryhtiöiden kohdalla koko osakekannan tai osake-enemmistön omistukseen. Yhtiö ei omista osuuksia yhteisyrityksissä tai osakkuusyhtiöissä.

Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan. Jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. 

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä likimain tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden lopun kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle.

Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Laajan tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten eliminoinneista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan laajaan tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

Tuloutusperiaatteet

Konsernin liikevaihto koostuu lisenssimyynnistä, palvelumyynnistä, ylläpidosta ja automatisointipalveluista.

Tuotemyynnin tuloutus edellyttää, että myynnistä on olemassa sitova sopimus, tuotteen toimitus on tapahtunut, liiketoimen tuotot ovat luotettavasti määriteltävissä, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty riittävällä todennäköisyydellä koituu yrityksen hyväksi  ja että tuotteen tai sen käyttöoikeuden omistamiseen liittyvät merkittävät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotemyynnin lisenssisopimukset, joissa on palautusoikeus tai ehtoja tuotteen toiminnallisuuteen tai käyttöönottoprojektiin liittyen, tuloutetaan, kun palautusoikeus on rauennut tai edellä olevat ehdot ovat täyttyneet.

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on toimitettu. Kiinteähintaisten liiketoimien tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella, kun liiketoimen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Liiketoimien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin liiketoimen laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä ”myyntisaamiset ja muut saamiset”. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin liiketoimen laskutus, erotus esitetään erässä ”ostovelat ja muut velat”. Jos on todennäköistä, että liiketoimen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät liiketoimesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Ylläpitotuotot jaksotetaan sopimusajalle.

Automatisointipalvelun tuotot koostuvat pääasiallisesti avaus-, transaktio- ja käyttömaksuista. Avausmaksut tuloutetaan, kun avaustoimenpiteisiin liittyvä työ on suoritettu ja asiakas liitetty palveluympäristöön. Transaktiotuotot kirjataan toteutuneiden transaktiomäärien perusteella ja käyttömaksut kuukausittain sopimuksen voimassaolon perusteella.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. 

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja mahdolliset vuokratuotot, jotka on tuloutettu tasaerinä vuokrakaudelle.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmistuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet. Lisäksi säännöllisin väliajoin arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa ja yksikölle kohdistettuja omaisuuseriä verrataan yksikön kerryttävissä olevaan rahamäärään (käyttöarvoon). Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaan tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Vastaisten rahavirtojen nykyarvo perustuu ns. ikuisuusolettamaan (aikaperiodi on päättymätön). Ennakoidut rahavirrat arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolta ja käyttöarvon ns. jäännösosan arvo ennusteperiodin jälkeen määritetään Gordonin mallilla. Käyttöarvo perustuu ensimmäisen vuoden osalta liiketoimintasuunnitelmien (vuosibudjetti) ja kahden seuraavan vuoden osalta pitkän tähtäimen ennusteiden (Planning Frame) mukaisiin rahavirtohin. Tätä ajankohtaa seuraavien kahden vuoden rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteen kolmannen vuoden rahavirtaa nollakasvuolettamalla. Terminal period kasvuprosentti on 2 %. Diskonttokorkona on käytetty pääomakustannusten painotettua keskiarvoa ja sen lähtökohtana on CAPM:n mukainen riskin määrittäminen. Diskonttokorko sisältää rahan aika-arvon huomioivan riskittömän korkokannan ja riskilisän.

Jos käyttöarvo on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Jos kerrytettävissä olevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinen muutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaan kuitenkin enintään siihen määrään saakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa, jos arvonalentumista ei alun perin olisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat tietokoneohjelmat, aktivoidut tuotekehitysmenot, muut pitkävaikutteiset menot ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineettoman käyttöomaisuushyödykkeen hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Aineettomien hyödykkeiden odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat 3 – 10 vuotta. 

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kokonaan uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina taloudellisena 3 – 5 vuoden käyttöaikana. Taloudellista käyttöaikaa määriteltäessä huomioidaan teknologian vanhentuminen sekä alan tuotteiden tyypillinen elinkaari. Poistot aloitetaan, kun tuote on valmis käytettäväksi. Olemassa olevien tuotteiden ylläpito ja vähäiset parannukset kirjataan suoraan kuluksi. Keskeneräiset kehittämishankkeet testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöspäivänä.  

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluu koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Taloudelliset pitoajat aineellisille hyödykkeille ovat 3 – 10 vuotta.

Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisten hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Yhtiö kirjaa vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, kun ne syntyvät. Mikäli vieraan pääoman menot johtuvat omaisuuserästä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, vieraan pääoman menot aktivoidaan osana omaisuuserän hankintamenoa. 

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan kaikki käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasingsopimukset merkitään sopimuksen alkaessa taseeseen varoiksi ja veloiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä poistetaan suunnitelman mukaan ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo kirjataan rahoitusvelkoihin jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin.

Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. 

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

  • Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

  • Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

  • Lainat ja muut saamiset

  • Myytävissä olevat rahoitusvarat

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat  -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjauksen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat hankitaan pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Varat arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään markkinahintaan ja arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kk kuluttua, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin samoin kuin 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä tällaisia johdannaisia ei ole taseessa.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Tilinpäätöshetkellä tällaisia rahoituseriä ei ole taseessa.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaan lyhyt- tai pitkäaikaisiin myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään. Mikäli saatava erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua, se ryhmitellään pitkäaikaisiin saamisiin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Jos käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä ne arvostetaan hankintamenoon.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sijoituksesta tulee  kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Tilinpäätöshetkellä tällaisia johdannaissopimuksia ei ole taseessa.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Epävarmoista myyntisaamisista tehdään riskiarvioon perustuva tulosvaikutteinen arvonalentumiskirjaus. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. 

Eläkejärjestelmät

Basware Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja sosiaaliturvasäännösten mukaan. Maksuperusteisiin järjestelyihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan paitsi milloin ne liittyvät omaan pääomaan tai laajan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin, jolloin vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaa tuloa vastaavat verot on kirjattu kunkin konserniyhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. 

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvien verosaamisten määrä arvioidaan yhtiökohtaisesti ja sitä vähennetään niiltä osin, kun on todennäköistä, ettei sitä voida hyödyntää kyseisen yhtiön verotuksessa. Laskennalliset verovelat sisältyvät  taseeseen kokonaisuudessaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappiosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvioihin perustuvista oikaisuista.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään omassa pääomassa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperusteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvonmäärittelyn pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi viimeistään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvon alentumisesta.

Tilinpäätökseen sisältyvät merkittävimmät arviot liittyvät omaisuuden arvostukseen, myyntisaamisten kuranttiuteen (liitetieto 16), laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen (liitetieto 18) ja tuotekehitysmenojen aktivointiin (liitetieto 11).

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset kehityshankkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 3. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin uusien tuotteiden ja merkittäviä parannuksia sisältävien uusien tuoteversioiden osalta ja poistetaan tuotteen valmistuttua vaikutusaikanaan.